Jouluinen tervehdys Piippolasta 2024

 

Usein uutisoidaan, että talvi yllätti autoilijat. Minut pääsee aina joulu yllättämään. Yhtäkkiä se onkin jo aivan nurkan takana. Niinkuin nytkin. Juuri äskenhän oli lämmin kesäpäivä. Takkiset olivat kokoontuneet Piippolaan sukutapahtumaan. Sitä päivää on ollut mukava muistella. Silloin olivat monet tunteet läsnä, ilo ja kiitollisuus kuin myös kaipaus heitä kohtaan, jotka eivät enää ole keskuudessamme. Myös joulu herättää paljon muistoja ja tunteita.

Lapsuudesta muistan yhden joulun, kun sain lahjaksi punaisen pulkan. Toiset lahjat järjestin sitten nätisti siihen pulkkaan. Ne toiset olivat arvaten tusseja, värityskirja ja uusi yöpuku. Ei mitään ihmeellistä. Jouluaamuna istuin pulkassa ja äiti veti sitä kohti kirkkoa ja lunta sateli hiljalleen. Muita lapsuusjoulun muistoja on veljet pelaamassa monopolia tuntikausia olohuoneen pöydän ympärillä sekä oikeat kynttilät kuusessa, joskus tuli tarttui oksaankin.

Oman perheen jouluja on leimannut lasten malttamaton jännitys. Usein punalakkisia tonttuja hiippaili pihapiirissä ja koputteli ikkunan takana jo muutama viikko ennen joulua. Itsenäisyyspäivä oli perinteisesti pipareiden leipomispäivä. Touhua riitti ja joskus myös stressaavaa kiirettä: monet myyjäiset ja joulujuhlat valmisteluineen. Ihaniahan ne olivat kuitenkin koulun joulujuhlat ja lasten esitykset, kun lopulta oltiin siinä hetkessä. Juhlaa ja lepoa oli myös istahtaa joulukonserteissa kuuntelemaan iki-ihania joululauluja. Mitä olisikaan joulu ilman musiikkia?

Oman jännityksen toi myös joulukuusi, tuleeko se ennen joulua vai onko se vielä aattonakin metsässä? Perinteisesti perheen isä ja lapset lähtivät yhdessä kaatamaan kuusta. Siitä on lapsilla monet mukavat muistot. Muita meidän lasten muistoja:

*OMAN konvehtirasian aukaisu aattoaamuna
*liian kova jännitys just ku pukki tuli ovesta
*äitin kans tehdyt piparit peltipurkeissa
*viime hetken pakettien paketoiminen
*mummulat
*jouluevankeliumin esitys (saunatakeissa)
*sauna
*haudoilla käynti
*yhdessä oleminen

Näistä monille tutuista perinteistä on syntynyt se lämmin tunne ja joulumieli meille, niinkuin vaarmasti lähes kaikille perheille täällä Suomessa. Usein mielikuvaan jouluista liittyy myös pakkanen, valkeat hanget ja tuikkivat tähdet taivaalla. Toivottavasti joulunaika antaa meille kaikille mahdollisuuden pysähtyä nauttimaan yhdessäolosta ja kaikesta, mitä joulu tuo mukanaan ruokineen ja herkkuineen. Ajattelen myös teitä, jotka olette vasta menettäneet läheisen ihmisen. Ensimmäinen joulu ilman häntä saattaa pelottaa, mutta toivon, että muistot voisivat lohduttaa niin, että voisi kokea rakkaan olevan kuitenkin läsnä.

Toivotan teille kaikille omasta ja Takkisen sukuseuran puolesta
rauhaa, rakkautta, yhdessäoloa ja Siunattua Joulua sekä
Onnellista Uutta Vuotta 2025!

t. Marjo Takkinen-Seppälä pj

Joulu on taas, riemuitkaa nyt.
Lapsi on meille tänä yönä syntynyt.
Tulkoon toivo kansoille maan, pääsköön vangit vankiloistaan.
Joulu on taas, kulkuset soi. Jossakin äiti lastaan kapaloi.
Tulkoon joulu todellinen, tulkoon Jeesus Herraksi sen.
Tulkoon rakkaus ihmisrintaan, silloin joulu luonamme on.